MITÄ KEHOSSASI TAPAHTUU, KUN treenaat JUOKSUA?

Hyvä juoksuharjoittelu kehittää suorituskykyä tänään ja toimintakykyä tulevaisuudessa.

Moni ajattelee, että juoksuharjoittelu tarkoittaa lenkillä käymistä.

Todellisuudessa hyvin suunniteltu juoksuharjoittelu on paljon muutakin.

Omaan harjoitusviikkooni kuuluu hitaita lenkkejä, vauhtiharjoituksia, voimaharjoittelua, juoksudrillejä, loikkia ja liikkuvuutta.

Jokaisella harjoituksella on oma tehtävänsä.

Yksi kehittää sydäntä, toinen lihaksia, kolmas hermostoa. Yhdessä ne kehittävät suorituskykyä, helpottavat arjessa jaksamista ja auttavat ylläpitämään toimintakykyä pitkälle tulevaisuuteen.

HITAAT LENKIT LUOVAT POHJAN KAIKELLE

Moni ajattelee, että kehitys syntyy kovista harjoituksista.

Todellisuudessa suurin osa juoksijan harjoittelusta on rauhallista.

Hitaat lenkit kehittävät sydän- ja verenkiertoelimistöä sekä elimistön kykyä hyödyntää energiaa tehokkaasti.

Hyvä peruskestävyys auttaa jaksamaan arjessa ja tukee palautumista niin liikunnasta kuin muustakin kuormituksesta.

KOVEMMAT HARJOITUKSET KEHITTÄVÄT SUORITUSKYKYÄ

Kun harjoitteluun lisätään vauhdikkaampia juoksuharjoituksia, elimistö oppii työskentelemään myös kovemmalla teholla.

Vähitellen vauhti alkaa tuntua helpommalta, juoksukyky kehittyy ja huomaat jaksavasi juosta pidemmälle vauhdikkaammin.

Juuri siksi harjoittelussa tarvitaan välillä myös harjoituksia, jotka tuntuvat vähän epämukavilta.

JUOKSIJAKIN TARVITSEE VOIMAA

Moni yllättyy kuullessaan, että juoksijan harjoitusviikkoon kuuluu usein myös raskasta voimaharjoittelua.

Juoksijan ei tarvitse tavoitella kehonrakentajan lihasmassaa, mutta lihasmassan ylläpitäminen on tärkeää.

Minunkin harjoitusviikkooni kuuluu niin maksimivoimaa kuin säpäkämpää nopeusvoimaa.

Voimaharjoittelu auttaa ylläpitämään lihasmassaa, kehittää voimantuottoa ja näkyy juoksussa usein taloudellisempana askeleena.

HERMOSTO hereille

Juoksudrillit, loikat ja nopeusharjoitteet voivat tuntua turhilta, jos tavoitteena ovat pidemmät juoksumatkat.

Niillä on kuitenkin tärkeä tehtävä.

Ne pitävät hermoston aktiivisena ja kehittävät liikkeen hallintaa, tasapainoa ja koordinaatiota.

Sen huomaa usein siitä, että liikkuminen tuntuu ketterämmältä, kimmoisammalta ja juoksu rullaa aiempaa kevyemmin.

JUOKSU KUORMITTAA MYÖS LUUSTOA

Juoksu on iskuttava laji.

Usein iskutuksesta puhutaan vain rasitusvammojen näkökulmasta.

Mutta myös luusto tarvitsee kuormitusta pysyäkseen vahvana. Sitä vahvistavat erityisesti loikat, vauhdikkaammat juoksut ja voimaharjoittelu.

Siksi monipuolinen juoksuharjoittelu sisältää muutakin kuin lenkkejä.

KOKO KEHO KEHITTYY YHDESSÄ

Ehkä juuri tämä tekee juoksuharjoittelusta niin monipuolista.

Hyvin suunniteltu harjoittelu ei kehitä vain kestävyyttä.

Samaan aikaan kehittyvät sydän- ja verenkiertoelimistö, lihasvoima, hermosto, luusto, liikkeen hallinta ja elimistön kyky hyödyntää energiaa tehokkaasti. Myös liikkuvuus on osa jokaista juoksuharjoitusta.

Tämä kaikki siirtyy myös arjen toimintakykyyn: jaksat paremmin, liikkuminen tuntuu kevyemmältä ja keho kestää kuormitusta aiempaa paremmin.

Juuri siksi pidän juoksuharjoittelua yhtenä monipuolisimmista liikuntamuodoista.

Se kehittää suorituskykyä tänään.

Samalla se auttaa ylläpitämään toimintakykyä pitkälle tulevaisuuteen.

HALUATKO OPPIA YMMÄRTÄMÄÄN JUOKSUHARJOITTELUA PAREMMIN?

Jos haluat oppia ymmärtämään, miksi erilaisia harjoituksia tehdään ja mitä niillä tavoitellaan, olet lämpimästi tervetullut mukaan Sporttiolon juoksukouluun.

Harjoittelemme yhdessä käytännössä, miten monipuolinen juoksuharjoittelu rakentuu ja miten siitä saa iloa, kehitystä ja hyvää oloa pitkälle tulevaisuuteen.

Edellinen
Edellinen

mistä tiedät, että liikut sopivasti?

Seuraava
Seuraava

vapaauinnin oppiminen aikuisena -yllättävän paljon helpompaa kuin luulisi